Mitä Evalian lupaus todella tarkoittaa perhehoidossa? 

Meillä Evalialla yksi lause kiteyttää kaiken olennaisen lastensuojelun perhehoidossa: “Jotta jokaisella lapsella olisi koti, joka kantaa.” Se ei ole pelkkä slogan, se on lupaus, toimintaperiaate ja ennen kaikkea eettinen velvoite. Me Evalialla rakennamme toimintamme tämän ajatuksen ympärille, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa lapsen, perhehoitajan ja koko palvelujärjestelmän näkökulmasta? 

Koti, joka kantaa on enemmän kuin fyysinen paikka 

Koti ei perhehoidossa tarkoita vain kattoa pään päällä. Se tarkoittaa paikkaa, jossa lapsi saa turvallisuutta, pysyvyyttä, ennakoitavuutta, hyväksyntää ja kuulumisen tunnetta. 

Perhehoito on lastensuojelun ensisijainen sijaishuollon muoto silloin, kun lapsi ei voi asua omassa perheessään. Tällöin sijaisperheestä tulee lapselle arjen perusta, paikka, jossa elämä jatkuu ja rakentuu uudelleen.  

“Koti, joka kantaa” tarkoittaa siis ennen kaikkea kokemusta: lapsi saa olla turvassa, tulla nähdyksi ja rakentaa luottamusta, kiintymystä ja käsitystä itsestään arvokkaana. 

Kantava koti syntyy suhteista 

Yksikään koti ei kanna ilman ihmissuhteita. Perhehoidossa keskiössä ovat turvalliset ja sitoutuneet aikuiset, kiintymyssuhteiden rakentuminen ja pitkäjänteinen rinnalla kulkeminen.  

Evalian ajattelussa korostuu se, että lapsen tasapainoisen kasvun kivijalka on välittävät ja periksiantamattomat aikuiset, jotka pysyvät lapsen rinnalla myös vaikeina hetkinä ja pystyvät hyväksymään lapsen juuri sellaisen kuin hän on.  

Kantava koti ei siis tarkoita täydellistä arkea, vaan arkea, jossa aikuinen pystyy rinnalla myös silloin kun on lapsen käyttäytyminen haastaa ja menneisyyden kokemukset näkyvät arjessa. 

Perhehoitajan tuki on lapsen turva 

Jotta koti voi kantaa lasta, jonkun täytyy kannatella myös perhehoitajaa. Perhehoito on vaativaa ja usein myös kuormittavaa, ja siksi jatkuva tuki, ohjaus ja rinnalla kulkeminen ovat keskeisiä. 

Laadukas perhehoito ei ole mahdollista ilman jatkuvaa tukea. Evalian toimintamallissa perhehoitajaa ei jätetä yksin, vaan hän saa koulutusta, ohjausta ja konkreettista apua arjen tilanteisiin. Perhehoitajan tuki räätälöidään yksilö- ja perhekohtaisesti. 

Hyvinvoiva perhehoitaja on suoraan yhteydessä lapsen hyvinvointiin ja sijoituksen onnistumiseen.  

Yhteistyö rakentaa kestävää perhehoitoa 

“Koti, joka kantaa” ei synny yksin perheen sisällä vaan se rakennetaan yhteistyössä. Sijoitetun lapsen elämässä on mukana useita toimijoita, ja jokaisella on oma roolinsa kokonaisuuden tukemisessa.  

Kun yhteistyö toimii, syntyy lapselle eheä ja turvallinen arki. Kun se ei toimi, riskinä on, että lapsen kokemus jatkuvuudesta horjuu. Siksi perhehoidossa tarvitaan paitsi sitoutuneita aikuisia myös toimivaa ja luottamuksellista yhteistyötä eri ammattilaisten sekä lapsen läheisverkoston välillä.  

Mitä “koti joka kantaa” vaatii meiltä ammattilaisina? 

”Koti joka kantaa” haastaa koko sijaishuoltoa pohtimaan omaa toimintaansa. Riittääkö, että järjestämme lapselle paikan, vai rakennammeko hänelle kodin? Huomaammeko riittävän ajoissa, milloin perhe tarvitsee lisää tukea? Olemmeko aidosti läsnä vai jääkö työ kiireen keskellä etäiseksi? Näemmekö lapsen yksilölliset tarpeet riittävän tarkasti? 

Nämä kysymykset eivät ole helppoja, mutta ne ovat välttämättömiä, jos haluamme, että jokainen lapsi saa mahdollisuuden kasvaa turvallisessa ympäristössä. Se haastaa myös pohtimaan miten me vahvistamme perhehoidon laatua ja löydämme lapsille heidän tarpeitaan parhaiten vastaavan perheen. ”Koti joka kantaa” vaatii rehellistä ja avointa pohditaan siitä, mikä on sopiva sijaisperhe kenellekin lapselle. 

Lupaus, joka velvoittaa 

“Jotta jokaisella lapsella olisi koti, joka kantaa” on ennen kaikkea lupaus lapselle. 

Se tarkoittaa, että jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen arkeen, pysyviin ihmissuhteisiin, arvokkaaseen yksilölliset tarpeen huomioivaan kohteluun ja kasvuun ympäristössä, joka kestää vaikeuksienkin edessä. 

Perhehoidossa tämä lupaus toteutuu vain, kun koko verkosto toimii yhdessä lapsen parhaaksi, johdonmukaisesti ja sitoutuneesti. 

Kantava koti ei ole itsestäänselvyys. 
Se on jotain, mitä Evalialla rakennamme, joka päivä.  

Evalian ensimmäinen sijaisperhevalmennus alkaa Hämeenlinnassa lauantaina 23.5., ja matka kohti yhteistä prosessia on jo alkanut. PRIDE-valmennukseen kuulu tärkeänä osana ensikäynti ennen varsinaista valmennuksen alkua.  Ensikäynnillä keskustellaan perheen elämäntilanteesta, valmennuksesta prosessina, ehdottomista esteistä valmennukseen lähtemiselle sekä sitoutumisesta. Valmentajan näkökulmasta ensikäynnit ja ryhmän kokoaminen on ollut monella tapaa antoisaa. On ollut ilo huomata, kuinka paljon innostusta, avoimuutta ja halua pohtia asioita yhdessä jo ennen varsinaisten ryhmätapaamisten alkua ryhmäläisistä löytyy.

Käynneillä on pysähdytty pohtimaan muun muassa mitä tarkoittaa lapsen etu, millaisia rakenteita arjessa toimii – ja millaisia toiveita ja huolia sijaisvanhemmuuteen voi liittyä.

Lämpimät kohtaamiset ja toisten kuunteleminen ovat istuttaneet jo nyt luottamuksen siemeniä. Vaikka jokaisella on oma taustansa ja polkunsa, yhdistää osallistujia jokin hyvin yhteinen: kiinnostus, avoin mieli ja odotus siitä, mitä tuleva valmennus tuo mukanaan.

Tiia Silfvast