Miksi perhehoito on niin tärkeää?
Lapsen sijoitus kodin ulkopuolelle on voimakas interventio, eikä kyse todellakaan ole vain siitä, missä hän asuu seuraavat kuukaudet tai vuodet. Kyse on siitä, millaiset mahdollisuudet hänellä on kasvaa ja kehittyä, toipua vaikeista kokemuksistaan, rakentaa luottamusta ihmisiin ja miten hänestä kehittyy tasapainoinen aikuinen.
Perhehoito on sijaishuollon ensisijainen muoto eikä pelkästään siksi, että se on merkittävästi taloudellisempaa kuin laitoshoito. Perhehoidon ensisijaisuus perustuu siihen mitä lapsi tarvitsee kasvaakseen ja kehittyäkseen.
Turvallinen kiintymyssuhde on lapsen kehityksen perusta
Turvalliset ja pysyvät ihmissuhteet ovat yksi merkittävimmistä lapsen kehitystä suojaavista tekijöistä. Lapsen aivot rakentuvat vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Jokainen lohduttava syli, rauhallinen kohtaaminen, yhteinen nauru ja turvallisesti ratkaistu ristiriita muokkaavat vähitellen lapsen hermostoa ja käsitystä itsestään.
Turvallinen aikuinen auttaa lasta säätelemään tunteitaan silloin, kun lapsi ei vielä itse siihen kykene. Vähitellen lapsi oppii tunnistamaan omia tunteitaan, rauhoittumaan vaikeissa tilanteissa ja luottamaan siihen, että vaikeistakin hetkistä voidaan selvitä yhdessä.
Perhehoidon suurin vahvuus on juuri siinä, että nämä korjaavat kokemukset voivat toistua päivä toisensa jälkeen tavallisen arjen keskellä. Perheessä lapsella on samat, pysyvät ihmissuhteet, joiden kanssa voi turvallisesti harjoitella vaikeitakin asioita.
Tavallinen arki voi olla tehokkainta kuntoutusta
Perhehoidon vaikuttavin tekijä ei ole mikään yksittäinen menetelmä eikä lapselle myönnetty kuntoutus tai joku muu tukitoimi.
Kaikkein tehokkainta on tavallinen arki, tutut ja turvalliset rutiinit. Yhteinen aamupala. Harrastukseen kuljettaminen. Läksyjen tekeminen yhdessä. Riidan sopiminen. Iltapala. Hyvää yötä -toivotus. Nämä voivat tuntua pieniltä asioilta, mutta lapselle, joka ei ole saanut kokea turvallista arkea, ne ovat voimakkaita korjaavia kokemuksia.
Turvallisuus syntyy toistuvien kokemusten kautta, se ei synny yhdestä onnistuneesta keskustelusta tai terapiakäynnistä. Se rakentuu tuhansista arjen hetkistä, joissa lapsi huomaa yhä uudelleen, ettei häntä hylätä, vaikka hän olisi vihainen, surullinen tai peloissaan. Muu kuntoutus ja tukitoimet tukevat tätä kehitystä, mutta ilman tasapainoista arkea mikään terapia tai kuntoutus ei kanna.
Perhehoidossa lapsi pääsee osaksi perhettä, arkea, jossa asiat toistuvat samojen ihmisten ympäröiminä.
Onnistunut perhehoito kantaa pitkälle aikuisuuteen
Perhehoidon vaikutukset eivät näy vain lapsuudessa. Turvalliset, pysyvät ihmissuhteet ovat yhteydessä parempaan kouluttautumiseen, parempaan mielenterveyteen, vakaampiin ihmissuhteisiin sekä pienempään syrjäytymisen riskiin aikuisuudessa.
Kun lapsi saa mahdollisuuden rakentaa turvallisen kiintymyssuhteen edes yhteen aikuiseen, se voi muuttaa hänen koko elämänsä suunnan. Samalla vähenee myös raskaampien palveluiden tarve myöhemmin elämässä.
Laadukas perhehoito ei ole sijoitetuille lapsille pelkästään inhimillisesti oikea ratkaisu. Se on myös yksi vaikuttavimmista tavoista investoida lasten hyvinvointiin ja koko yhteiskunnan tulevaisuuteen.
Perhehoito on mahdollisuus rakentaa elämä uudelleen
Sijoitetun lapsen hankalia elämänkokemuksia ei voida poistaa, mutta niiden rinnalle voidaan rakentaa uusia kokemuksia. Kokemuksia siitä, että joku odottaa kotiin, joku kuuntelee, joku lohduttaa ja joku pysyy vierellä myös silloin, kun elämä on vaikeaa.
Lapsi ei toivu ensisijaisesti kuntoutuksella tai tukitoimilla, lapsi toipuu turvallisista ihmissuhteista. Sijaisperhe ei tarjoa lapselle ainoastaan kotia. Se tarjoaa mahdollisuuden rakentaa uudelleen luottamus, turvallisuus ja usko siihen, että elämä voi kantaa. Perhehoito on taloudellisin, inhimillisen sekä tehokkain ratkaisu silloin kun lapsi ei voi asua omien biologisten vanhempien kanssa. Siksi perhehoito on niin tärkeää.







